Harmaaoravan jätökset ja jäljet: näin tunnistat ne (Sciurus carolinensis)

Jyrsijöiden jätökset ovat pieniä ja tummia; ensimmäinen erottelu tehdään muodon ja koon perusteella (hiirillä riisinjyvän kaltaiset ja päistään suipot, rotilla tylppäpäiset ja isommat, oravilla ja myyrillä soikeat papanat). Jäljissä näkyy etujalassa neljä ja takajalassa viisi varvasta, ja useimmat jyrsijät loikkivat, joten isommat takajalan jäljet osuvat etujalan jälkien eteen. Järsintäjäljet, joissa näkyy etuhampaiden parilliset urat, ovat usein selvin merkki. Avaamamme viranomaislähteet eivät anna harmaaoravan jätöksille tai jäljille mitattuja lukuja; alla oleva vertailu ja muut merkit ovat sitä, mitä ne kertovat.

• Pesä puunkolossa tai lehtipesä (risupesä): Pesii mieluiten puunkoloissa; jos niitä ei ole, rakentaa puuhun lehtipesän
• Kaivaa kuoppia tammenterhoille ja vahingoittaa nurmikoita: Oravia syytetään usein nurmikoiden kaivelusta, koska ne hautaavat tammenterhoja niihin
• Lehtipesä puun latvassa: Oravat rakentavat onttoon puuhun tai puun latvaan läpimitaltaan 12-19 tuuman pyöreän lehtipesän lehdistä, oksista ja kuoresta (kuvaus on peräisin kettuoravan lähdesivulta; harmaaoravan tavat ovat samankaltaiset)

Kettuoravan turkki on sekoitus ruosteenkeltaista ja mustaa, minkä vuoksi se näyttää kokonaisuutena punertavalta

Amerikanpunaoravalla on punertavanharmaa selkä, vaalea vatsa ja talvella korvatupsut

Aseta viereen jotain tunnetun kokoista (kolikko, kynä, saapas) ja kuvaa suoraan ylhäältä pehmeässä valossa; matala sivuvalo korostaa jälkien muotoa mudassa tai lumessa. Kuvaa jätöksistä koko kasa ja yksi lähikuva, jossa sisältö näkyy. Merkitse muistiin löytöpaikka: kaatuneen puun päällä, avoimella paikalla, polulla, veden lähellä. Sovellus ehdottaa todennäköistä eläintä; varmista tunnistus yllä olevien koko- ja muototietojen avulla.